Olympialaisetkin on sitten saatu avatuksi. Katsoin avajaisseremoniaa yöllä, mutta osa siitä meni aika horroksessa. Yleensäkin käy niin, että siinä ”kulttuuriosiossa” alkaa väsy painaa. Alkuosa, jossa oli mm. urheilijoiden marssi, meni yllättävänkin pirteästi. Tämän jälkeen alkoi se kulttuuriosa, josta en kyllä muista juurikaan mitään. Piristyin taas, kun tärkeät herrat alkoivat puhua. Mitään ihmeellistähän nämä avajaiset eivät yleensä tarjoa, mutta onhan se olympiatulen syttyminen jännää. Tällä kertaa olin kyllä äärimmäisen pettynyt! Oli mielestäni aika lattea sytytys. En tiedä, aiheuttiko avajaisten toteuttaminen sisätiloissa sen, että se oli hyvin yksinkertainen ja jopa tylsä. Esimerkiksi Torinossa oli mielestäni hieno tämä tapahtuma: http://www.youtube.com/watch?v=0PnWeVTNiiQ ! En saanut nyt näistä avajaisista kunnon olympiafiilistä päälle, mutta eiköhän illan ohjelma saa sen aikaiseksi. Erityishuomioni kiinnitän tänään tietenkin mäkihyppyyn, ja naisten ampumahiihtoon. Peukut pystyyn erityisesti Jannelle ja Kaisalle! Yön lajit ovat sellaisia, että tämän yön saatan jopa nukkua. Harmi, että miesten syöksylasku siirrettiin ensi viikolle.

Valitettavasti kaikesta olympiahuumasta huolimatta hieman ikävissä tunnelmissa Vancouverin kisat alkavat. Kelkkailun kuolemantapaus oli hirveä. Video georgialaisen kelkkailijan sinkoutumisesta päin betonipylvästä oli niin järkyttävä, että en aluksi meinannut ymmärtää, mitä videossa oikein tapahtui. YLE tietysti täräytti tämän suorassa lähetyksessä, mutta eivätpä raukat tienneet, että urheilija kuoli myöhemmin. Sitä ei tosin ollut vaikeaa arvata sen videopätkän perusteella. Urheiluun valitettavasti kuuluu myös vaaramomentti, varsinkin lajeissa, joissa mennään kovaa. Esimerkkeinä kelkkailu, syöksylasku ja autourheilu. Syöksylaskussa vuosi sitten sveitsiläinen Daniel Albrecht loukkaantui vakavasti, mutta ilmeisesti on toipunut hyvin. Autourheilun vaarallisuudesta tuskin tarvitsee mainita mitään. Useita kuolonuhreja ja läheltä piti -tapauksia.

No, ovathan toisaalta esimerkiksi mäkihyppy ja jääkiekko myös melko vaarallisia lajeja. Mäkihypyssä ollaan kuitenkin ilmalennossa aivan olosuhteiden armoilla. Muutama vuosi sitten Jan Mazoch kaatui hurjasti Zakopanessa, tässä youtube-linkki: http://www.youtube.com/watch?v=71KgGuLRCHQ. Ei kannata katsoa, jos mieli järkkyy helposti tällaisista onnettomuuksista. Jääkiekossa taas vastustaja voi päättää uran telomalla ja esimerkiksi päähän kohdistuvat taklaukset voivat olla todella pahoja. Vastustajan (onneksi harvinaisten) vahingoittamisyritysten ja muiden vahinkojen lisäksi on tietysti myös huonolla tuurilla osansa. Vaikka olin vasta 9-vuotias Jaroslav Otevrelin halvaantuessa, muistan sen hyvin. Otevrelin pää vain osuu vastustajan polveen ja tuloksena neliraajahalvaus.

Ikävästä tapauksesta huolimatta olympialaiset pyörähtävät kunnolla käyntiin runsaan tunnin kuluttua. Vihdoin!